Kumpa voisin auttaa jokaikistä joka on tässä pisteessä oman minuutensa kanssa.
Voin kertoa että ei tunnu hyvältä yhtään.
Tätä on jatkunut jo niin kauan, taistelua "lihavuutta" vastaan. Niitä kiloja mitä ei edes oikeesti ole liikaa. Ja vaikka sen tietää, niin silti peilistä töllöttää ameban muotoinen löllykkä.
Sillon kun se oli vielä lapsenpyöreyttä, kiristin tahallani vyöllä housuni niin kireälle, että vatsani mustui ja hiertyi koulupäivän aikana. Se vaihe meni kuitenkin jossain välissä ohi. Seuraavaksi alkoi oksentelu, jossain yläasteen vaiheilla ensimmäisen kerran. Sitä on jatkunut ajoittain siitä ensimmäisestä kerrasta lähtien, kun oksensin makaronilaatikon lenkkipolun varrelle, ja nyt olen 21-vuotias. Ja oksentelen joskus jopa päivittäin. monesti.
Oon koittanut kaikkea. Oon elänyt ateriakorvikkeilla. Juossut itteni henkihieveriin. Joutunut syömättömyyden seurauksena shokkiin.
Kysymys kuuluu; milloin tämä kaikki loppuu? Milloin minusta tulee kaunis? Aina kun tunnen vähänkään, että olen kaunis ja itsetuntoni alkaa parantua, niin tulee se päivä taas joka hokee mulle että olet ruma Olet Ruma OLET ruma olet RUMA OOOLLLEET RUUMAA!! RUMA JA LIHAVA ÄLLÖTYYS!
